Kunnan liikuntamahdollisuudet kaikkien ulottuville

Teksti: Marjaana Tunturi / Kuva: Malike

Perusajatuksena välineiden tarjoamisessa kuntalaisten käyttöön on, että ihmiset voivat kokeilla välineitä ja hankkia sitten oman, mikäli väline tuntuu hyvältä.

”Tietenkin niille, joilla ei ole mahdollisuuksia hankkia välineitä omaksi, nämä on tarkoitettu myös jatkuvampaan lainakäyttöön”, kertoo erityisliikunnanohjaaja Tapani Tuomikoski Oulun kaupungin liikuntapalveluista.

Oulussa välineet lainataan kuntalaisille maksutta, Turussa niistä peritään muilta paitsi alle 20-vuotiailta pieni vuokra. Lasten ja nuorten maksuton lainaus tapahtuu Turussa pääosin koulujen kautta. Molemmissa kunnissa lainaustoiminta on liikuntapalvelujen alaista toimintaa ja lainauspiste on Oulussa uimahallilla ja Turussa Kupittaalla Liikuntapalvelukeskuksessa. Lisäksi Turussa Hirvensalon hiihtokeskuksen ja Saaristomeren melojien melontakeskuksen huolehdittavana olevat välineet ovat kaikille maksuttomia. Välineitä on säännöllisesti lainassa myös erityiskouluilla ja palvelutaloissa.

Kunnan omistamat välineet ovat tärkeässä käytössä myös tapahtumissa. Kaikille avoimissa tapahtumissa perheet voivat kokeilla välineitä ja saavat opastusta välineiden lainaukseen ja omaksi hankkimiseen liittyvissä asioissa. Välineitä hyödynnetään myös koulutusyhteistyössä. Turussa erityisesti fysioterapiaopiskelijat ovat päässeet tutustumaan välineisiin. Ajatuksena on, että fysioterapeuttien on hyvä osata vinkata ihmisille olemassa olevista välineistä.

”Meillä on suunnitteilla myös lähihoitajaopiskelijoille samanlaista toimintaa. Sen avulla jaetaan toimintavälineiden lisäksi tietoa kaupungin liikuntapalveluiden mahdollisuuksista”, kertoo Turun kaupungin liikuntapalveluvastaava Marianna Ylinampa.

Kysyntää riittää

Sekä Turusta että Oulusta löytyy laaja valikoima soveltavan liikunnan toimintavälineitä: tandempyöriä, kolmirattaisia pyöriä, rinnakkain ajettavia pyöriä, maastorattaita, laskettelu- ja luistelukelkkoja sekä kajakkeja. Molemmissa kaupungeissa välineiden kysyntä on suurempi kuin mitä välineitä on tarjota.

”Tiedotus on kulkenut hyvin. Terveyskeskuskin mainostaa, jos vaikka ikäihmisellä on leikkauksen jälkeen tarvetta vakaammalle pyörälle”, Tuomikoski kertoo.

Tuomikoski pohtii, että lainaustoiminta voisi olla kunnassa myös terveyskeskuksen tai kirjaston alaisuudessa.

”Tämä ei sido kokopäiväisesti ketään. Tärkeintä on paikka, josta välineitä on helppo noutaa ja jossa ollaan muutenkin paikalla. Meillä se on nyt uimahalli, jonka palvelupisteen henkilökunnan kanssa olen sopinut toimintatavat.”

Molemmissa kaupungeissa yhteisten toimintavälineiden käyttö on sujunut ilman isompia ongelmia. Tuomikosken mukaan pieni nimellinen vuokra voisi vielä entisestään lisätä ihmisten halua huolehtia yhteisistä välineistä.

”Pääosin homma toimii hienosti, mutta onhan se niin, että kun maksaa pienen maksun, ihminen huolehtii hiukan paremmin. Vuokrarahoilla voitaisiin myös huoltaa välineitä ja ostaa varaosia.”

Välineiden kunnossapito on Oulussa tällä hetkellä lähinnä Tuomikosken oman aktiivisuuden varassa. Myös Turussa välineitä huoltaa liikuntapalveluiden oma kunnossapitoyksikkö.

”He tekevät itse kaiken, minkä vain osaavat. Samoin suksivuokraamo hiihtokeskuksessa hoitaa kelkat ja sukset oman kykynsä mukaan. Tärkeintä on, että saamme aina heti asiakkaalta tiedon rikkoutuneesta välineestä”, Ylinampa sanoo.

Osa hankintabudjettia

Välineet hankitaan molemmissa kunnissa osana normaalia välinehankintaa. Oulussa hankinnat ovat olleet kymmenen vuoden ajan pysyvä osa liikuntapalvelujen hankintabudjettia.

”Meillä on joka vuosi budjetissa rahasumma, jolla voimme hankkia uutta kalustoa”, Tuomikoski kertoo.

Myös Turussa välineiden hankinta lähti liikkeelle reilu kymmenen vuotta sitten Malikkeen koulutusten innoittamana. Ylinampa kertoo, että ensimmäisenä lähdettiin satsaamaan lasketteluvälineisiin.

”Vuonna 2011 innostuimme kouluttamaan hiihdonopettajia ja kaupungin henkilökuntaa laskettelukelkkojen käyttöön. Vuotta myöhemmin perustettu soveltavan alppihiihdon yhdistys Iloski järjestää laskettelukeskuksessa viikoittain iltoja apuvälineillä laskeville ihmisille. Silloin moni katsoo, että vau, tuollaisella voi laskea. Välineiden ansiosta erilaiset liikkumistavat tulevat näkyviksi kaikille kuntalaisille”, Ylinampa kertoo.

Parin vuoden tauon jälkeen Turussa on nyt suunnitteilla maastoretkillä tarvittavien välineiden hankinta.

”Tähän asti olemme hakeneet kahden oman Hippocampen rinnalle välineet maastotapahtumiin Malikkeelta, mutta olisi hienoa, jos omia maastovälineitä olisi enemmän”, Ylinampa sanoo.

Mahdollisuudet tuovat säästöjä

Tuomikoski painottaa, että ilmaisenakin toimintana Oulun välinelainaamo maksaa kunnalle kulut takaisin säästöinä. Harrastusmahdollisuuksilla on iso merkitys kuntalaisten kokonaishyvinvoinnin kannalta ja välineet pitävät toimintakykyä yllä. Pikkulapsiperheissä yhdessä vaikeasti vammaisen lapsen kanssa liikkeelle ja retkeilemään lähteminen on usein merkittävä arjen ilo ja kantaa koko perhettä usein raskaassa arjessa.

”Myös ikäihmisillä tämä näkyy. Toimintakyky ja selviytyminen arjen askareissa säilyy, jos saa liikettä arkeen ja käy esimerkiksi kolmirattaisella pyörällä itse kauppa-asioilla”, Tuomikoski sanoo.

Ylinampa on Tuomikosken kanssa samaa mieltä. Tuotto välineistä ei tule vuokramaksuista, vaan siitä, että perheet lähtevät tekemään, lähtevät pois kotoaan, ja huomaavat, että voivat tehdä asioita samalla lailla kuin kaikki muutkin.

”Näillä asioilla on mieletön terveyttä edistävä vaikutus sekä kuntoilun että mielen hyvinvoinnin kautta. Toimintavälineet ovat todellakin hyödyllisiä ja ne lisäävät tasa-arvoa.

Kaupunkikuvassa kaikki pääsevät näkemään erilaisen liikkumisen mahdollisuuksia. Me olemme Turussa tosi ylpeitä tästä”, Ylinampa toteaa.